Skip to main content
  • WORD Research this...
    Search
    Esther (Greek) 15
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4   Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5   Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6   Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7   Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8   Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9   Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10   Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11   Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12   Mikä sinun on, Ester?
    • 13   Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14   Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15   Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16   Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
  • King James Version (kjv)

    • Active Persistent Session:

      To use a different persistent session key, simply add it above, and click the button below.

      How This All Works

      Your persistent session key, together with your favourite verse, authenticates you. It links to all your notes and tags in the Bible. You can share it with loved ones so they can see your notes and tags.

      However, to modify your notes and tags, you need both the persistent session key and your favourite verse.

      Please Keep Your Favourite Verse Private

      Your persistent session key and favourite verse provide you exclusive access to edit your notes and tags. Think of your persistent session key as a username and your favourite verse as a password. Therefore, ensure your favourite verse is kept private.

      The persistent session key allows viewing, while editing is only possible when the correct favourite verse is provided.

    • Loading...

  • Finnish Bible (1776) (finnish1776 - 2.1)

    2020-08-01

    Finnish (fi)

    Biblia, Se on: Koko Pyhä Raamattu, Suomeksi.
    Vuoden 1776 kirkkoraamattu.

    Finnish Bible published in 1776.

    In public domain.

    SWORD version by Tero Favorin (tero at favorin dot com)

    • Encoding: UTF-8
    • Direction: LTR
    • LCSH: Bible.Finnish
    • Distribution Abbreviation: Pyhä Raamattu 1776

    License

    Public Domain

    Source (OSIS)

    https://www.finbible.fi/head/bibl.htm

    history_1.1
    (2003-02-20) Compressed module
    history_1.1.1
    Encoding of conf file corrected
    history_2.0
    (2020-05-21) New module with Deuterocanonicals. Fix MOD-353
    history_2.1
    (2020-08-01) Minor correction in DC
API: Esther (Greek) 15 9b6802342edc4ea032943f23c2f0db3f546f724f

Basic Hash Usage Explained

At getBible, we've established a robust system to keep our API synchronized with the Crosswire project's modules. Let me explain how this integration works in simple terms.

We source our Bible text directly from the Crosswire modules. To monitor any updates, we generate "hash values" for each chapter, book, and translation. These hash values serve as unique identifiers that change only when the underlying content changes, thereby ensuring a tight integration between getBible and the Crosswire modules.

Every month, an automated process runs for approximately three hours. During this window, we fetch the latest Bible text from the Crosswire modules. Subsequently, we compare the new hash values and the text with the previous ones. Any detected changes trigger updates to both our official getBible hash repository and the Bible API for all affected translations. This system has been operating seamlessly for several years.

Once the updates are complete, any application utilizing our Bible API should monitor the hash values at the chapter, book, or translation level. Spotting a change in these values indicates that they should update their respective systems.

Hash values can change due to various reasons, including textual corrections like adding omitted verses, rectifying spelling errors, or addressing any discrepancies flagged by the publishers maintaining the modules at Crosswire.

The Crosswire initiative, also known as the SWORD Project, is the "source of truth" for getBible. Any modifications in the Crosswire modules get reflected in our API within days, ensuring our users access the most precise and current Bible text. We pledge to uphold this standard as long as getBible exists and our build scripts remain operational.

We're united in our mission to preserve the integrity and authenticity of the Bible text. If you have questions or require additional information, please use our support system. We're here to assist and will respond promptly.

Thank you for your understanding and for being an integral part of the getBible community.

Favourite Verse

You should select one of your favourite verses.

This verse in combination with your session key will be used to authenticate you in the future.

This is currently the active session key.

Should you have another session key from a previous session.
You can add it here to load your previous session.

Esther (Greek) 15:

Sharing the Word of God with the world.
  • Share Text
    ...
  • Share Link
Notes Tags

Esther (Greek) 15:1

Tagging this verse.

The active verse selected text should load here.

Active

Available Tags

Drag and drop the desired tag from the available ones to the active area.

To un-tag a verse, drag and drop the desired tag from active to the available tags area.

Notes Share

Edit Tag

Create Tag

Esther (Greek) 15:1

Notes on this verse.

The active verse selected text should load here.

Tags Share
To share His Word!
getBible.net